Pelonmaantieteen ja kaupunkiturvallisuuden asiantuntija
Hoffrén (os. Kejonen, ent. Nikulainen ja Niittynen) on koulutukseltaan kulttuurimaantieteen tutkija. Opiskeluaikana hän toimi Turun yliopiston ylioppilaskunnan kaupunkitutkijana (v. 1998) Turun kampusprojektissa. Hän on tehnyt Suomen ensimmäisen pelonmaantieteen Pro gradu -tutkielman (P. Nikulainen, 2000: Nainen, pelko ja tilankäyttö Turun kampusalueella), joka valmistui heti perään Suomen ensimmäisen alan väitöskirjan jälkeen (Hille Koskela: Fear, Control and Space: Geographies of Gender, Fear and Violence, and Video Surveillance) ja kirjoittanut lukuisia kolumneja, alioita ja asiantuntija-artikkeleita turvallisuuskysymyksistä. Hoffrén suuntautui opinnoissaan kysely- ja haastattelututkimukseen sekä ymparistomielikuvien, alueiden turvallisuuden ja viihtyisyyden tutkimiseen.
20 vuotta sitten TYY:n tutkimukseen suunniteltua kyselytutkimuslomakettani on käytetty jo lukuisten muiden turvallisuustutkimusten pohjana, enemmän ja vähemmän alkuperäislähde mainiten. Itse Pro Gradu -tutkielma ei ole kokonaisuudessaan luettavissa netissä.
PAULA NIKULAINEN
NAINEN, PELKO JA TILANKÄYTTÖ TURUN KAMPUSALUEELLA
PRO GRADU TUTKIELMA, 111 S., 23 LIITES.
Maantiede
Turun yliopisto
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Lokakuu 2000
Arvosana: Magna
Ohjaajat: professorit Hille Koskela ja Harri Andersson
Tutkielma käsittelee naisiin kohdistuvan katuväkivallan pelkoa. Aihetta lähestytään eri näkökulmista; miksi yön kaupunki pelottaa, mitä tehdä pelon ja väkivallan vähentämiseksi. Turun kampusalueella asuvilta naisilta kysyttiin keväällä 1998 viihtyivätkö he alueella ja tuntevatko he olonsa turvalliseksi kulkiessaan alueella eri vuorokauden aikoina sekä ovatko he kohdanneet kampusalueella henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Aineisto kerättiin postikyselynä lähettämällä kyselylomake ositetulla satunnaisotannalla 200:lle Turun Ylioppilaskyläsäätön kampusalueella sijaitsevissa opiskelija-asunnoissa asuvalle naiselle. Lisäksi kysely lähetettiin kampusalueella ns. kasarmialueella sijaitsevien Turun yliopiston laitoksien naispuoliselle henkilökunnalle. Tutkimusaineisto on analysoitu sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kyselytutkimukseen vastanneiden 126 joukosta valittiin 8 henkilöä haastatteluun. Haastattelut toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna.
Tutkimusongelmaa lähestytään sekä perinteisten behavioraalisten mallien, kuten skeemateorian ja perseptioteorian pohjalta että uudemman pelonmaantieteen teorioiden pohjalta. Pelon tunnetta on lähestytty ensin käsitteenä, jonka jälkeen näkökulmana on pelko ja väkivalta kaupunkitutkimuksen kohteena. Tärkein tutkimusongelma oli vaikuttaako alueen huono maine, ennakkoluulot, huhut tai omakohtaiset väkivaltakokemukset koettuun turvallisuuden- tai turvattomuuden tunteeseen.
Tutkimustulosten mukaan yli 80 prosenttia vastanneista rajoitti liikkumistaan kampusalueella pimeinä ja hiljaisina aikoina. Olennainen tulos oli myös se, että hieman yli puolet naisista oli kohdannut kampusalueella henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja heistä vajaa 40 % seksuaalista ahdistelua. Suurimpana ongelmana vastaajat pitivät itsensäpaljastelijoiden ja muiden seksihäiriköiden olemassaoloa alueella sekä valojen vähäisyyttä, alueen epäsiisteyttä ja väijymispusikoiden ja metsiköiden olemassa oloa. Pelottaviksi paikoiksi he nimittivät mm. Rantaradan alittavan kevyenliikenteen alikulkutunnelin sekä rautatiesillan Aurajoen rannalla. Ainoastaan pieni puutaloalue "Kuuvuori" ei pelottanut ketään vastanneista.
Keväällä 1998 tehdyn kyselytutkimuksen jälkeen kampusalue on muuttunut niin maisemallisesti kuin fyysisestikin. Aluetta halkoo nyt vilkas Helsingin moottoritie ja Aurajoen ylittää uusi Tuomaansilta. Opiskelijoiden kulkureiti ovat muuttuneet ja kuljettavana on kolme uutta alikulkutunnelia. Uraputken läheisyyteen on asennettu valvontakamera. Alueelle kaavaillaan uusia asuntoja niin opiskelijoille kuin muillekin asukkaille. Edellä mainittujen hankkeiden suunnittelujen pohjana on käytetty kyselytutkimuksen tuloksia. Kasarmialueelle on rakenteilla kaksi uutta Yliopiston laitosrakennusta.
Asiasanat: väkivallan pelko, mielikuva, turvallisuus, viihtyisyys ja alue identitetti
